Vaikuttamisviestintä

Vaikuttamisviestinnän avulla yhdistys kertoo toiminnastaan ja yrittää vaikuttaa toimintaympäristöönsä. Viestinnällä halutaan vahvistaa myönteistä suhtautumista yhdistyksen ajamia asioita kohtaan.

Vaikuttamisviestintä kannattaa

Vaikuttamisviestinnän kohderyhmiä ovat työnantajat, muut yhdistykset, päättäjät ja medioiden kautta suuri yleisö.

Työnantajat ovat yhdistyksille tärkeitä yhteistyökumppaneita ja viestinnän ja vaikuttamisen kohderyhmiä joko suoraan, jos kyseessä on esimerkiksi työpaikkayhdistys, tai välillisesti henkilöstön edustajien kautta. 

Paikallisiin päättäjiin kannattaa pitää yhteyttä. Selvitä, ketkä ovat asiasi kannalta olennaisimmat poliitikot ja virkamiehet, ja ota heihin yhteyttä. Yhteydenpidon lisäksi yhdistys voi vaikuttaa päätöksentekoon tekemällä aloitteita ja osallistumalla erilaisiin kansalaisten kuulemistilaisuuksiin.

Paikallismedioiden kautta yhdistys voi tavoittaa suuren yleisön. Hyvät suhteet toimituksiin ja yksittäisiin toimittajiin auttavat viestin leviämisessä. Etenkin työtaisteluihin liittyvissä tilanteissa, hyvät mediasuhteet ovat viestintävastaavalle ja puheenjohtajalle kullan arvoiset.

Vaikuttamisviestinnän välineitä ovat muun muassa:

  • Henkilökohtaiset tapaamiset ja keskustelut
  • Tiedotteet ja tiedotustilaisuudet
  • Sähköpostin jakelulistat
  • Kotisivut
  • Sosiaalinen media
  • Kampanjat ja tapahtumat

Vaikuttamisviestinnässä tehokkaampaa voi olla tärkeiden yhteistyökumppaneiden haku kuin laaja viestintä. Esimerkiksi kunnanvaltuutetun tai kansanedustajan mielenkiinto herää helpommin, jos lähestyy henkilökohtaisesti eikä joukkoviestillä.

Kun haluat luoda henkilökohtaisen kontaktin toimittajaan tai poliitikkoon, kannattaa ottaa yhteyttä ensin puhelimitse. Sen jälkeen lisätiedon lähettäminen sähköpostitse on helppoa ja saavuttaa vastaanottajan varmemmin. Sähköpostitse lähetetyistä tiedotteista esimerkiksi toimittaja voi kopioida suoraan tekstiä juttuaan varten ja poliitikko käyttää tietoja blogissaan tai puheissaan. Kotisivuille voi linkittää lisätietolähteitä, kuten esimerkiksi yhdistyksen taustatiedot.

Mediaviestintä on tärkeää hoitaa hallituksen nimettyjen jäsenten ja henkilöstön edustajien kesken. Usein henkilöstön edustaja on yhdistyksen edustaja tiedotusvälineiden haastatteluissa.

Tiedote yhdistyksen tapahtumista kannattaa lähettää, jos niissä on jotain merkittävää yleistä tai erityistä sisältöä tai nimekäs puhuja. Varmistathan tiedotetta lähettäessäsi sen perillemenon ja sen, että annat aiheesta tietävän henkilön yhteystiedot. Henkilön tulee olla myös tavoitettavissa. Mediaseurantaa voi käyttää viestinnän onnistumisen seuraamisessa.

Erityisen merkittävästä asiasta kannattaa järjestää tiedotustilaisuus. Tiedotustilaisuus voidaan järjestää omille jäsenille, mutta usein paikalle toivotaan median edustajia viestin leviämiseksi laajalle. Tiedotustilaisuuden on oltava hyvin suunniteltu ja järjestetty ja sisällöltään kiinnostava. Ajankohtakin on tärkeä, tiedotustilaisuutta ei nykyisinkään kannata järjestää ennen kello 10 aamulla.

Hyvä suhde työnantajaan kannattaa

Hallituksen ja henkilöstön edustajan kannattaa luoda työnantajien edustajiin hyvä suhde, jota ylläpidetään säännöllisellä yhteydenpidolla. Kun suhde on hyvä, on vaikeatkin asiat helpompi ottaa yhteiseen käsittelyyn. Tapaamisia kannattaa järjestää tasaisin väliajoin, mutta niiden lisäksi viestitään valitulla kanavalla. Kannattaa muistaa viestiä myös positiivisista asioista.