Sosiaalinen media

Sosiaalinen media tarjoaa yhdistyksille runsaasti välineitä vuorovaikutukseen ja viestintään. Samalla se luo haasteita viestinnän resursointiin.

Kanavat

Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestinnän välineitä, joissa jokaisella käyttäjällä on mahdollisuus tuottaa sisältöä ja toimia aktiivisena viestijänä. Yhdistyksen viestinnän mahdollisuudet kasvavat, mutta samalla kontrolli menetetään. Sosiaalisen median hyvä puoli on, että ihmiset ovat siellä jo mukana ja välineet ovat usein maksuttomia.

Sosiaalisen median suurin etu on, että yhdistyksen aktiivit ja jäsenet voivat verkostoitua ja toimia varsinaisten kokousten tai kasvokkain tapaamisten ulkopuolella. Keskusteluihin ja päätöksentekoon osallistuminen helpottuu, ja toimijat sitoutuvat paremmin yhdistyksen tavoitteisiin. Jäsenistöä kannattaa aktivoida ja kannustaa jakamaan yhdistykseen tai ammattiin liittyviä asioita yhdistyksen kanavilla.

Suomalaisten suosimia sosiaalisen median kanavia ovat muun muassa:

  • Facebook
  • YouTube
  • Instagram
  • TikTok
  • X
  • LinkedIn

Sosiaalisen median suurin haaste on se, että välineiden käyttö ja säännöllinen päivittäminen vaativat resursseja. Siksi on tärkeää miettiä tarkasti, mistä välineestä on eniten hyötyä kunkin kohderyhmän tavoittamisessa juuri sinun yhdistyksessäsi. Sosiaalisen median suunnitelma kannattaa ottaa osaksi toiminta- tai viestintäsuunnitelmaa.

– Sosiaalinen media soveltuu moneen tarkoitukseen, kuten sisäiseen viestintään, jäsenviestintään, jäsenhankintaa tukevaan viestintään ja vaikuttamisviestintään.

Some-kanavien käyttö

Sosiaalisen median, kuten Facebookin päivitykset tuovat yhdistystä lähemmäksi sekä jäseniä että kaikkia ulkoisen viestinnän kohderyhmiä.

Somessa yhdistys voi esimerkiksi

  • kertoa ajankohtaisista aiheista,
  • markkinoida tapahtumia,
  • kampanjoida, esimerkiksi edunvalvontatavoitteiden tai jäsenhankinnan puolesta,
  • mahdollistaa keskustelun ja linkittää omille sivuilleen muiden uutisoimia, yhdistystä koskevia aiheita.
  • Käytä viestinnässä aihetunnisteita (#), niin aiheet löytyvät helpommin myös sivuja seuraamattomille.

Yhdistyksestä tai sen ajamasta asiasta voi tehdä esittelyvideon ja julkaista sen sosiaalisen median kanavissa, kuten Facebookissa, Instagramissa, X:ssä ja YouTubessa.

Facebookissa on helppo tapa jakaa kuvia ja videoita yhdistyksen toiminnasta, esimerkiksi jostain tapahtumasta tai puheenjohtajan tervehdyksestä. Videot voit joko ladata tai lähettää livenä. Facebookin kautta voitte siten esimerkiksi tehdä suoran infolähetyksen jäsenille. Sujuvaa kuvien jakaminen ja videoiden lähetys on tietysti myös Instagramissa. Se on nuorille jäsenille tärkeä kanava.

Yhdistys voi myös markkinoida tapahtumiaan luomalla sivuilleen tapahtuman ja lähettämällä sivun seuraajille kutsun.

Facebook mahdollistaa vain jäsenille tarkoitetut, suljetut ryhmät. Sellainen voi olla aktiivisen keskustelun kannalta hyvä, jos esimerkiksi halutaan keskustella ammatillisista asioista oman piirin kesken.

Toimittajille sosiaalinen media toimii juttulähteenä

Myös toimittajia voi kontaktoida sosiaalisessa mediassa. Jos toimittajalla on julkinen Facebook-profiili, voit kommentoida hänen julkaisujaan tai herätellä keskustelua jostain aiheesta. X:ssä viestien kohdistaminen tietylle toimittajalle on helppoa, jos hänellä vain on tili siellä. Myös X:ssä aihetunnisteiden käyttö on viestitettävän asian levittämiseksi olennaista, samoin kuin muiden aloittamiin keskusteluihin osallistuminen tai viestien jakaminen.  

Blogit

Yhdistys voi pitää myös blogia eli verkkopäiväkirjaa. Blogin pitäminen yhdistyksen sivuilla on hiukan vaativampaa kuin henkilökohtaisen blogin pitäminen. Yhdistyksen sivuilla olevan blogin on tarkoitus sekä palvella jäseniä että antaa ulkopuolisille sivuilla vierailijoille kuva yhdistyksen toiminnan sisällöistä. Siksi yhdistysblogi ei saisi olla pelkästään henkilökohtainen sähköinen päiväkirja. Etenkin puheenjohtajan kirjoitusta luetaan aina puheenjohtajan roolin kautta, ja tasapainoilu henkilökohtaisen ja yleisen välillä voi aiheuttaa päänvaivaa.

Loukkaava tai vastapuolta halventava blogi ei vie asiaasi eteenpäin, mutta voi vaikeuttaa yhteistyötä vastapuolesi kanssa; joten pysy asiassa. Kommentointimahdollisuus blogissa lisää vuorovaikutusta ja tuo jäsenen tai lukija askelen lähemmäs yhdistystoimintaa. Blogin lukijat myös odottavat blogin päivittyvän säännöllisesti: yhdistyksen siis kannattaa suunnitella kirjoitusaikataulu ja pitää siitä kiinni. Voitte myös sopia blogin kirjoittamisen vuoroista ja määräaikaisuudesta. Kunnioittakaa tekijänoikeuksia myös blogissa eli varmistakaa, ettei yhdistys julkaise toisten hengentuotteita ilman lupaa.

Ristiin linkittäminen

Tärkeää sähköisessä viestinnässä on ristiin linkittäminen. Uutiskirjeestä tai sosiaalisen median kanavista on helppo linkittää kotisivuille, jossa tieto on kootusti. Se, että laittaa jotain uutta kotisivuille, ei välttämättä saa huomiota, jos asiaa ei mainosteta muissa kanavissa. Uutiskirjeessä voi myös kertoa, jos esimerkiksi Facebookissa käydään mielenkiintoista keskustelua.

Viestinnän hyvät käytöstavat

Kaikessa viestinnässä, eritoten sosiaalisessa mediassa on hyvä muistaa hyvät käytöstavat:

  • Ole kohtelias, älä provosoidu, ole oma itsesi.
  • Kirjoita ja puhu vain silloin, kun kykenet harkitsemaan sanomaasi.
  • Muista lähdekritiikki ja perehdy asioihin itse.
  • Kunnioita tekijänoikeuksia ja viestintäsalaisuutta.
  • Älä liitä viesteihisi tai verkkosivuille liian suuria liitetiedostoja.