Hallituksen tehtävät

Päätehtävät

Hallituksen tehtävänä on päätösten toimeenpano, taloudenhoidon järjestäminen ja toiminnan ohjaus ja valvonta. Muut tehtävät, jotka vaihtelevat yhdistyksen tarkoituspykälän mukaan, löytyvät säännöistä.

Vastuunjako

Yhdistys on oikeushenkilö, mikä tarkoittaa sitä, että yhdistys vastaa velvoitteistaan. Jäsenet käyttävät yhdistyksessä ylintä päätösvaltaa, mutta eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa yhdistykselle kokouksessa tekemistään päätöksistä. Samoin yhdistyksen hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen sitoumuksista, vaan hallitus kollektiivina vastaa niistä. Hallitus voi delegoida sille kuuluvia tehtäviä toisaalle, mutta vastuu niistä säilyy aina hallituksella

– Jos on tahallisesti toimittu väärin ja tuotettu vahinkoa, silloin kysymys on rikoksesta, ja siitä jokainen kantaa vastuunsa.

Hallituksen vastuut:

• Parlamentaarinen vastuu: Hallitus nauttii jäsenten luottamusta ja vastaa jäsenille siitä, että yhdistyksen toiminta on päätösten mukaista.
• Siviilioikeudellinen vastuu: Hallitus on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot.
• Rikosoikeudellinen vastuu: Hallituksen on noudatettava lakeja, sääntöjä ja ohjeita.
• Moraalinen vastuu: Hallituksen on edistettävä yhteisiä tavoitteita, ei kenenkään henkilökohtaisia intressejä.
• Taloudellinen vastuu: Hallituksen on hoidettava huolellisesti yhdistyksen taloutta.
• Sosiaalinen vastuu: Hallituksen on huolehdittava yhdistyksen toimintakyvystä. Tätä voi sanoa myös ryhmän kiinteydestä huolehtimiseksi tai tunnetehtävän hoidoksi.

Yhdistyksen kannattaa huomioida myös, että sen toiminta on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti vastuullista. Sosiaalisesti kestävä toiminta ottaa esimerkiksi huomioon toimijoiden jaksamisen ja osaamisen. Taloudellisuutta voi huomioida esimerkiksi järjestämällä sähköisiä kokouksia, käyttämällä julkista liikennettä tai huolehtimalla reilun kaupan tuotteisiin perustuvista tarjoiluista. Ekologista vastuuta edistää energiankulutuksen säästäminen ja paperin kulutuksen vähentäminen.

Toimeenpano

Hallitus hoitaa yhdistyksen asioita ja edustaa yhdistystä. Hallituksen on huolehdittava, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty sekä kutsua koolle yhdistyksen kokoukset ja valmistella niissä esitettävät asiat.

Hallituksen tehtävänä on muun muassa:

• Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen ja valmistelu
• Päätösten toimeenpano, esim. toimintasuunnitelman ja talousarvion toteuttaminen 
• Juoksevien asioiden hoito, esimerkiksi postin käsittely 
• Talouden ja omaisuuden hoito sekä varainhankinta
• Tiliasiakirjojen allekirjoittaminen
• Pankkitilien avaaminen ja lopettaminen sekä tilinkäyttöoikeuksien myöntäminen
• Jäsenten hyväksyminen ja erottaminen

Ammattiyhdistysten hallituksen tehtävänä on myös:

• Tukea liiton edunvalvonta- ja neuvottelutoimintaa
• Työehtosopimuksen niin mahdollistaessa valvoa ja hoitaa sopimus- ja neuvottelutoimintaa
• Tukea työpaikkatoimintaa ja pitää yhdistyksistä valituksi tulleisiin työpaikkojen henkilöstön edustajiin yhteyttä
• Edistää yhdistyksen ja liiton tavoitteiden toteutumista ja niiden tunnetuksi tekemistä

Hallituksen jäsenten ja varajäsenten valinnasta ja määrästä kerrotaan yhdistyksen säännöissä, mutta vähintään hallituksen varsinaisia jäseniä on oltava kolme. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, ja keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Varajäsenet mukaan hallitustyöskentelyyn

Hallituksen varajäsenet valitaan sääntöjen määräämällä tavalla, ja he voivat olla joko henkilökohtaisia varajäseniä tai yleisvarajäseniä. Henkilökohtaisessa varajäsenmallissa kokousesteestä ilmoitetaan suoraan varajäsenelle ja muutenkin hänen kanssaan kannattaa käydä asioista ja päätöksistä keskustelua ennen ja jälkeen kokousten. Näin tehostat omaa toimintaasi ja samalla varmistat sen, että varajäsenesi joskus joutuessaan hallituksen kokoukseen tuntee asiat ja kykenee osallistumaan päätöksentekoon. Yleisvarajäsenmallissa kokousesteestä ilmoitetaan sihteerille tai kokouksen koollekutsujalle, joka kutsuu varajäsenet sovitussa järjestyksessä kokoukseen.

Joissain yhdistyksissä on tapana, että varajäsenet kutsutaan mukaan hallituksen kokouksiin ja he toimivat tasavertaisesti hallitustyöskentelyssä lukuun ottamatta äänestyksiä. Äänivaltainen on vain varsinainen jäsen tai hänen estyneenä ollessa varajäsen.

Edustaminen

Yhdistyslain mukaan hallitus edustaa yhdistystä, mutta yleensä puheenjohtaja hoitaa käytännön edustustehtäviä ulospäin esimerkiksi nimenkirjoittajana tekee sopimuksia yhdistyksen nimissä ja pitää yhteyttä sidosryhmiin ja medioihin.

Puheenjohtaja edustaa yhdistystä myös aktiivitoimijoihin ja jäseniin päin. Aktiivitoimijat odottavat oikeudenmukaisuutta päätöksenteossa, tasapuolisuutta toiminnan toteuttamisessa ja yhteisistä eduista huolehtimista. Jäsenet näkevät puheenjohtajan etujensa valvojana ja odottavat ennen muuta tehokasta edunvalvontaa ja näkymistä tarkoituksenmukaisissa paikoissa sekä jäsenten huomioimista. Varaa edustamiselle aikaa ja keskity tavoitteiden kannalta oleellisiin edustustilaisuuksiin.

Hissipuheessa tiivistyy yhdistyksen tavoitteet ja toimintatavat

Aktiivitoimijoiden lisäksi myös jokainen jäsen edustaa yhdistystä ja välittää mielikuvaa yhdistyksestä. Jäsenet työpaikoilla myös keskustelevat kollegoiden kanssa ja voivat välittää toiveita, tuntemuksia ja näkemyksiä eteenpäin, jotta toiminta on aidosti jäsenlähtöistä.

Hissipuhe on iskevä, kompakti ja positiivisen mielikuvan herättävä esitys yhdistyksestä ja sen päämääristä. Opettele siksi esittelemään yhdistyksesi ja toimintasi siinä niin, että kuulija kiinnostuu ja haluaa tutustua siihen tarkemmin, ehkä jopa liittyä jäseneksi.

Hyvä hissipuhe on lyhyt, se kestää alle minuutin. Puhe vastaa aluksi kuulijan kysymykseen siitä, miksi hänen kannattaa kiinnostua asiasta, mihin kuulijan ongelmaan yhdistys tarjoaa ratkaisua ja keitä yhdistyksen jäsenet ovat. Tämän jälkeen voit kertoa siitä, miksi sinä toimit yhdistyksessä, mitä sinä tavoittelet ja todeta, että itse toimintakin palkitsee ja siihen pääsee helposti mukaan. Sitten kuvaat, miten yhdistyksesi toimii ja miten siihen voi liittyä.

Muista harjoitella hissipuhetta, vaikka hallituksen kokouksessa.

Vaikuttaminen

Vaikuttaminen on valitun asian edistämistä ja/tai julkiseen päätöksentekoon vaikuttamista. Yhdistys päättää vaikuttamisen tavoitteet ja keinot yhdessä.

Vaikuttaminen tarjoaa osallisuuden ja onnistumisen kokemuksia, yhteisyyden tunnetta ja aitoja mahdollisuuksia puuttua maailman menoon. Vaikuttaminen voidaan jakaa yksilön ja yhdistyksen vaikuttamiseen. Molemmat voivat toimia aloitteen tekijöinä, osallistua kuulemisiin tai antaa palautetta käsiteltävistä asioista.

Ammattiyhdistys vaikuttaa omalla toimialueellaan moniin eriin tahoihin:

• Työelämäasioissa vaikuttamisen kohteita ovat yksittäiset työnantajat, elinkeinojärjestöt ja työvoimaviranomaiset.
• Yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttaminen tapahtuu pääasiallisesti poliittisten puolueiden kautta.
• Median edustajien kautta voi saada asialle laajempaa julkisuutta.
• Valinnoilla vaikuttaminen eli kuluttajakäyttäytyminen myös yksi vaikuttamiskeino.

Vaikuttaminen on vuorovaikutusta:

• Ota rohkeasti yhteyttä eri tahoihin, kuten kuntapäättäjiin, työvoimaviranomaisiin ja toimittajiin.
• Kerro, mihin asioihin pitää puuttua.
• Ennen yhteydenottoa mieti, mikä on asiasi pihvi, mikä asiassa on tärkeää, millä herätät huomion?
• Kun sinulla on joukon voima takanasi, sinua kuullaan herkemmin kuin yksittäistä kansalaista.